Yhteiskunnassamme on erilaisia järjestelmiä, rakenteita, uskomuksia ja käytäntöjä, jotka määrittävät ihmisten asemaa, mahdollisuuksia ja elämää kokonaisuudessaan. Yksi tällainen järjestelmä on sukupuolijärjestelmä. Se perustuu uskomukselle, että on olemassa kaksi sukupuolta, naiset ja miehet ja että näihin sukupuoliin kuuluvat ihmiset ovat perustavalla tavalla erilaisia.
Naisten ja miesten yhteiskunnalliset asemat ovat muotoutuneet erilaisiksi. Naiset ovat olleet ja ovat edelleenkin miesten alistamia arkielämässä ja työelämässä. Naiset tekevät edelleenkin suurimman osan kotitöistä, ja saavat työstään pienenpää palkkaa. Naiset voivat olla moninkertaisesti alistettuja: naiseutensa, rotunsa ja sosiaalisen luokkansa vuoksi. Tätä moninkertaista alistamista on analysoinut ja kritisoinut ja murentanut muun muassa Angela Davis. Moninkertaista alistamista analysoivaa feminismiä kutsutaan intersektionaaliseksi feminismiksi.
Angela Davis, USAlainen feministi, vasemmistolainen, aktivisti
Kasvoin mieheksi 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin feminismistä ei Suomessa, saati Lapissa puhuttu juuri mitään. Omaksuin miehiset ajattelutavat, vaikka jätkäkulttuurin pahimmat naisvihamieliset, naisia halventavat ja seksiobjekteiksi esineellistävät puhetavat ja vitsit aiheuttivatkin minussa vastenmielisyyttä. Armeija oli yksi miehisen kulttuurin linnakkeita, joissa pojista yritettiin kasvattaa miehiä myös suhteessa naisiin.
Pääsin Joensuuhun opiskelemaan vuonna 1979 ja onnekseni kohtasin siellä melkein heti naisia, opiskelijoita ja tutkijoita, jotka olivat aloittamassa feminististä tutkimusta ja feminismin opiskelua kukin tahoillaan. Ymmärsin hyvin pian alkaessani keskustella ja seurustella näiden naisten kanssa, että omat käsitykseni ja käyttäytymis- ja ajattelutapani sukupuolten välisistä suhteista olivat vääriä, alistavia ja vahingollisia. Akkaväki-lehti jota hyvä naisystäväni tuohon aikaan tilasi ja luki oli hyvä opas feminismiin.
1980-luvulta lähtien näihin päiviin saakka minulla on ollut onni kohdata ja oppia tuntemaan hienoja, sydämellisiä ja kärsivällisiä feministitejä, jotka ovat opastaneet minua feminismissä aina vain pitemmälle. Ymmärrän, että naisten ja miesten tasa-arvo täytyy toteuttaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla (paitsi armeijassa, sillä en näe koko laitoksessa mitään hyvää enkä kannata sen olemassaoloa). Lisäksi olen oppinut huomaamaan, että sukupuolittuneiden valtarakenteiden analyysi, jota feministiset tutkijat edistävät, sekä ne monet sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvät havainnot ja aloitteet sekä poliittiset liikkeet, joita heidän aloitteestaan on käynnistetty ja esimerkiksi lait, joita feministit ovat tukeneet, ovat tehneet maailmasta paremman. Tällaisia lakeja ovat viime aikoina olleet muun muassa juuri hyväksytty translaki, samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliittolaki, samaa sukupuolta olevien ihmisten adoptio-oikeus laki ja monet muut.
Feminismi tekee näkyviksi sellaisia yhteiskunnan rakenteellisia epäoikeudenmukaisuuksia, vääryyksiä, alistamista, puhetapoja ja ajattelutapoja, joita on muuten vaikea havaita. Feministeillä on mahdollisuus nähdä tarkemmin ja he näkevät tarkemmin. Ja tästäkin syystä feminismi on myös miesten asialla, sillä patriarkaalisesta sukupuolijärjestelmästä kärsivät miehetkin. Olen mies ja siksi en koe voivani olla feministi mutta voin kannattaa feminismiä ja niin teenkin eli olen profeministi. Tulen tekemään parhaani, yhdessä feministien kanssa, jotta maailmasta tulisi parempi paikka.
