Koulutus on keskeinen väylä ammattiin, työelämään ja tyydyttävään elämään. Lapissa koulutusta on kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoihin.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatus on välttämätöntä ainakin kahdesta syystä: se mahdollistaa naisten työssäkäynnin ja edistää siten sukupuolten tasa-arvoa sekä lisäksi se turvaa kaikille lapsille tasavertaiset mahdollisuudet koulunkäynnin aloittamiseen. Varhaiskasvatuksen ongelmana tällä hetkellä esimerkiksi Rovaniemellä on henkilökuntapula, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajista on jatkuvaa puutetta. Lapin yliopistossa tulisikin aloittaa pikimmiten varhaiskasvatuksen opettajien koulutus joko perustamalla yliopistoon uusi koulutusohjelma tai yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Varhaiskasvatus on pitkälle yksityistetty, mikä aiheuttaa jatkuvia ongelmia perheille, joiden yksityiset päiväkodit voivat käytännössä sulkea ovensa milloin hyvänsä. Näin on Rovaniemellä tapahtunut ja par’aikaakin tapahtumassa. Yksityistäminen on seurausta oikeistopuolueiden politiikasta, joka taas on seurausta niiden ideologisesta uskomuksesta, että yksityinen palveluntuotanto on aina tehokkaampaa ja edellisempaa kuin julkinen palveluntuotanto.
Peruskoulutus
Peruskoulu jonka toteutus alkoi Lapista vuonna 1972 on ollut menestystarina. Se on perusta sille, että suomalaisten peruskoululaisten oppimistulokset ovat olleet maailman parhaita ns. PISA tutkimuksissa ja ovat sitä edelleenkin. Kuitenkin peruskoulukin on joutunut kasvaviin ongelmiin, joiden juurisyyt löytyvät lyhytnäköisestä koulutuspolitiikasta, resurssipulasta ja osittain myös opettajankoulutuksen puutteista.
Peruskoulun ongelmien korjaamiseksi kannatan resurssien lisäämistä erityisesti tuen tarpeessa oleville oppilaille, koulurakennusten tilaratkaisujen tekemistä opettajien ja oppilaiden tarpeista lähtien, opettajankoulutuksen ja -täydennyskoulutuksen kehittämistä siten, että opettajat osaisivat ottaa paremmin huomioon oppilaiden moninaisuuden ja puuttua esimerkiksi seksuaaliseen häirintään ja kiusaamiseen. Peruskouluissakin tulisi kuunnella oppilaiden mielipiteitä, heillä tulisi olla sananvaltaa koulun arkipäivään nykyistä enemmän.
Toisen asteen koulutus
Ammatillinen koulutus oli Marinin hallitusta edeltäneen porvarihallituksen aikana suurissa vaikeuksissa resurssien supistamisen vuoksi. Marinin hallitus korjasi resurssipulaa. Toisen asteen muuttaminen maksuttomaksi vähentää oppilaiden eriarvoisuutta. Kuitenkin niin lukion kuin ammatillisen koulutuksenkin resurssipula on edelleenkin ilmeinen. Yhdessä yliopistojen pääsykoevaatimusten muuttumisen kanssa resurssipula on johtanut mm. kielivalintojen kapeutumiseen. Yliopisto-opinnoissa tai lukion jälkeisessä muussa koulutuksessa ei tarvita pelkästään matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden osaamista vaan myös kulttuurin ymmärtämistä, ja erityisesti kielitaitoa.
Korkeakoulutus
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut eivät nekään kylve rahassa. Resurssipula rajoittaa niin opetuksen sisällöllistä kuin määrällistäkin kehittämistä. Yliopistojen tutkimustoiminta on liian pitkälle ulkopuolisen rahoituksen varassa. Yliopistodemokratia on uuden yliopistolain voimassaoloaikana vuodesta 2010 lähtien rapistunut, henkilökunnan ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet omiin työyhteisöihinsä ovat vähentyneet, mikä näkyy motivaation laskuna ja heikkona työhyvinvointina. Yliopistolaki tulee uudistaa seuraavalla eduskuntakaudella.