Jouko Jokisalo, emeritus historian didaktikko Itä-Suomen yliopistosta kirjoittaa, että kasvihuonekaasujen päästöt ja niiden rajoittamiseksi tehdyt toimet kohtelevat ihmisiä ja kansoja epäoikeudenmukaisesti. Lisäksi Jokisalo tuo esille sen, että huolimatta ilmaston muutoksen etenemisestä suuret fossiilisia polttoaineita tuottavat yhtiöt tekivät viime vuonna ennätysvoittoja, eli edistivät ilmastonmuutosta enemmän kuin aikaisemmin. Poliittiset toimet niiden suitsimiseksi ovat olleet riittämättömiä.
Jouko Jokisalo: “Pitkään on ollut tiedossa, että superrikkaat päästävät moninkertaisesti enemmän kasvihuonekaasuja kuin köyhät. Seuraukset vaikuttavat heihin vähemmän. Kun puhutaan ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, ei voida puhua vain teollisuusmaiden ja globaalin etelän köyhien maiden välisestä eriarvoisuudesta. Eriarvoisuutta esiintyy yhä useammin myös maan rajojen sisällä, kuten äskettäin julkaistu Carbon Inequality Report -raportti osoittaa (https://wid.world/news-article/climate-inequality-report-2023-fair-taxes-for-a-sustainable-future-in-the-global-south/)
Tutkimuksen mukaan rikkaimmat 10% maailman väestöstä vastaavat lähes puolesta (48 prosenttia) kaikista hiilidioksidipäästöistä, keskimmäinen 40 prosenttia 40,5 prosentista ja köyhempi puolisko ihmiskunnasta vain 11,5 prosentista päästöistä.
Jos tarkastellaan päästöjä asukasta kohti, rikkain prosentti erottuu selvästi: heidän vastuullaan on 101 tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa ja asukasta kohti. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Saksassa keskimääräiset hiilidioksidipäästöt asukasta kohti ovat 10,8 tonnia. Rikkain prosentti maailman väestöstä on myös vastuussa neljänneksestä maailman päästöjen kasvusta vuodesta 1990 lähtien.
Ilmastokriisi huonontaa köyhien maiden maatalouden tuottavuutta, joka on jo ennestään heikko, ja lisää siellä vesipulaa. Helleaallot johtavat korkeampaan kuolleisuuteen erityisesti kaupunkikeskuksissa, kun taas trooppiset myrskyt ja tulvat pakottavat miljoonat ihmiset, lähinnä köyhissä maissa, jättämään kotinsa. “Vaikka tällaiset tapahtumat vaikuttavat alueisiin kokonaisuutena, tutkimukset viittaavat siihen, että altistumisen (ja erityisesti haavoittuvuuden) ja nykyisten elinolojen välillä on vahva sosioekonominen yhteys, ja köyhimmät kärsivät enemmän kuin muut”, todetaan raportissa.
Maailman väestöstä köyhempi puolisko kantaa suurimman taakan ilmastoon liittyvistä suhteellisista tulonmenetyksistä, 75 prosenttia, kun taas ylimmät kymmenen prosenttia menettää vain kolme prosenttia tuloistaan ilmastovahinkojen vuoksi. Ja ilmastonmuutos haittaa kehitystä:
Monet globaalin etelän maat ovat köyhtyneet ilmastokriisin myötä. Tämä suuntaus jatkuu ja johtaa monissa trooppisissa ja subtrooppisissa maissa yli 80 prosentin tulonmenetyksiin vuosisadan loppuun mennessä.
Tutkimus tarjoaa kuitenkin pelottavien tulosten lisäksi myös lähtökohtia sille, miten ilmastokriisiä voidaan torjua tehokkaimmin. Suurimpien saastuttajien päästöjä on todennäköisesti paljon helpompi vähentää kuin väestön köyhemmän puoliskon päästöjä, minkä pitäisi olla vahva kannustin kohdistaa poliittisia toimenpiteitä rikkaisiin.
Jos rikkaiden päästöjä voitaisiin vähentää merkittävästi, hiilidioksidibudjetissa olisi puolestaan enemmän liikkumavaraa köyhyyden lievittämiseen. Varallisuuden ja päästöjen uudelleenjako edellyttäisi ennen kaikkea muutoksia verojärjestelmiin, kuten ylisuurten voittojen verotusta ja fossiilisten polttoaineiden tukien poistamista.
Jos ei haluta tarkastella eroja yksittäisten henkilöiden osalta, joidenkin yritysten hiljattain julkaisemat luvut puhuvat paljon. Energiayhtiö Shell, joka ansaitsee pääasiassa öljystä ja maakaasusta, ilmoitti 39,8 miljardin dollarin ylijäämästä vuodelta 2022, yhtiön mukaan historiansa korkein ja kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhdysvaltalainen öljy-yhtiö ExxonMobil teki viime vuonna ennätyksellisen 55,7 miljardin dollarin voiton. Kuten raportoitiin, myös saksalainen hiiliyhtiö RWE pystyi kaksinkertaistamaan voittonsa ja saavutti 3,2 miljardin euron nettovoiton. Energiayhtiöt ovat siis hyötyneet suuresti Ukrainan sodan aiheuttamista korkeista hinnoista. Tämä ei ole hyvä uutinen ilmaston kannalta, sillä yritykset todennäköisesti sijoittavat osan voitoista fossiilisten luonnonvarojen hyödyntämisen jatkamiseen.”
Jouko Jokisalo 4.2. 2023